puutarhurini Frankenstein

Pikkuiset chilini eivät ole enää niinkään pieniä. Ne valtaavat koko asunnon ja vievät kaikki rahani ja aikani, kun jatkuvasti saa olla ostamassa ja vaihtamassa uusia ruukkuja. *krr* Tulisi jo kesä ja lämmin, että saisi heittää nuo parvekkeelle. Vielä 10 taimea (kuvassa) odottelee isompiin ruukkuihin pääsyä, 12 on jo vaihdettu. Lisäksi pikkuriikkisissä taimipurkeissa on kaksi hidastelijaa.

Tänään ajattelin viimeinkin siivota idätyslaatikon lattialta kuleksimasta. Ei sieltä enää voi mitään tulla.. eihän? Samalla voisin kaivella siemenet esiin mullasta, jos ne vielä löytyy ja katsoa ovatko edes yrittäneet itää. Pitää laittaa itämättömien nimet mieleen ja vertailla tuloksia, jos vaikka ensi keväänä yritän niiden kanssa uudelleen. Siemeniä kun jäi vielä runsaasti tuleville kasvukausillekin. :-)

Muutkin kasvit ovat innostuneet valon myötä. Viimevuotiset oreganotkin heräsivät henkiin, vaikka olin jo useaan otteeseen pitkän talven aikana antamassa niille lähtöpasseja. Myös basilikat ja korianterit ovat kasvaneet kovasti. Saa nähdä, onnistunko tänä vuonna pitämään korianterit hengissä. Viime kesänä niitä nimittäin kohtasi jokin odottamaton kato. Ovat ilmeisesti kovin herkkiä liialliselle kastelulle (?) tai sitten vain jollekin muulle. Ei nuo nytkään kovin kaksisilta näytä, sillä luiruavat maata kohden, mutta toistaiseksi ovat kuitenkin hengissä.

Chilivanhuksen tuotokset ovat kellertymässä huomasin tänään.